raskuden aikainen ja synnytyksen jälkeinen lantionpohjan treenaaminen

Fysiotec-messuilla 2011 luennoi norjalainen professori Kari Bo raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä lantionpohjan lihasten harjoittelusta. Kari on ollut lantionpohjan fysioterapian tutkimuskentällä uranuurtaja. Messuluennolla hän esitteli tätä aihepiiriä käsittävää tutkimusta ja toi esille selkeän lisätutkimustarpeen. Seuraavaksi muutamia tutkimusten kautta esiin nousseita ajatuksia.
Raskauden aikaista virtsankarkailua esiintyy hyvin monilla ja syynä tähän saattaa olla:
 mekaanisen paineen lisääntyminen lantionpohjalla,
 faskioiden+ligamenttien löystyminen raskauden aikana ja virtsaputken sulkupaineen aleneminen hormonaalisista syistä.
Vaivoja ennaltaehkäisevää harjoittelua on syytä korostaa raskauden aikana, koska systemaattinen lihaskunnosta huolehtiminen raskauden aikana näyttää suojaavan selkeästi synnytyksen jälkeiseltä virtsan karkailulta. Se, mitä tutkimuksissa ilmeni, oli se, että yhden /muutaman ohjauskerran nojalla ei tulosta synny. Tarvitaan useampi ohjauskerta ja itse ohjausintervention sisältöön ja laatuun on syytä kiinnittää huomiota (mitä ja miten ohjataan).
Synnytys itsessään aiheuttaa hermo-lihas- ja tukikudosvaurioita lantionpohjalle. Levator ani ja pubococcygeus -lihakset saavat eniten siipeensä alatiesynnytyksessä. Pehmytkudokset joutuvat hurjalle venytykselle ponnistusvaiheessa ja altistuvat myös moninkertaisesti suuremmalle venytykselle, mitä normaalisti jokin toinen luurankolihasryhmä sietäisi vammautumatta. Synnytyksen jälkeisen lantionpohjaharjoittelun hyöty on kiistaton karkailusta kärsiville äideille. Poikittaisen vatsalihasten mukaan otto lantionpohjaharjoitteluun ei sen sijaan lisännyt harjoittelun tuloksellisuutta karkailun osalta (joskin keskivartalotuen takia syvien lihasten kokonaishallintaa pitää harjoittaa).